Life is like a dream¤

Keskiviikko. 

Katson takaisin päin viime viikonloppuun ja muistelen sitä ristiriitaisin tuntein. Oli ihan mukavaa, mutta toisaalta myös kamalaa. Kävin isäni luona. Sukulaisia, pahaa verta, myöhäisiä joululahjoja ja haleja. 

Rakastan isääni ja siskojani ja haluan tavata heitä, mutta heti kun astun autosta ulos ja alan kävellä kohti sitä keltaista omakotitaloa hermostuneisuus, pieni ahdistus ja jännitys valtaavat minut. En osaa olla luontevasti ja se on surullista. 

Käännän päätäni ja katson tulevaan. Huomenna menen rakkaani luokse yöksi ja osa meidän "porukastamme" ahtautuu sen perheen pikkuiseen rivitaloasuntoon. Pelataan Slenderiä luultavasti, sitähän me about aina .D On varmasti tulossa mukavapäivä, vaikka voinkin kuvitella itseni sitten illalla superväsyneeksi kaikesta siitä. Olen niin eristäytynyt nykyään. 

Koko tämän tekstin kirjoittaminen on omalla surullisella tavallaan huvittavaa. Elämässä on hyvät ja huonot puolensa sitä ei käy kieltäminen, mutta huonoina aikoina ei saa unohtaa, että hyvätkin ajat ovat tulossa. 

xoxo Homopingviini

Läski¤

Hei kaikille, 

vaikka mä lupasin etten täytä tätä blogia angstilla tms

 niin vakavia aiheita tulee olemaan 

ja tämä on yksi niistä. 

Jokainen varmasti tuntee jonkun ylipainoisen ihmisen. Nykyään ei siltä voi välttyä. Ylipainoisia ihmisiä tulee koko ajan enemmän ja enemmän ja se tappaa. 

Mä olen ollut melkein koko elämäni ylipainoinen ja lihava. Olen yrittänyt laihduttaa monesti, mutta siinä onnistumatta. Nyt olen kuitenkin siinä pisteessä, että lihoin vuonna 2014 varmaan 20-30 kg. 

Olen 16-vuotias, pituutta 167.7 cm ja painoa.. 

Luultavasti n. 128 kg. BMI 45.5 jos muistan oikein. 

En ole koskaan eläessäni ollut näin rehellinen tällaisessa paikassa. 

Olen aina ollut liian peloissani. 

Suorastaan kauhuissani.

Mua on kiusattu painostani jo päiväkodista asti ja se on jatkunut enemmän tai vähemmän aina yläasteelle asti, vaikka ympäristöt ovat vaihtuneet ja lisää syitä kiusaamiselle on tullut. 

Olin se lihava suulastyttö, joka kävelee kuin pingviini ja seurustelee tytön kanssa. 

Ja olen sitä vieläkin. 

Jos ihmiset eivät olisi kiusanneet mua ja jos jotkut mun sukulaiset eivät olisi painostaneet mua laihtumaan osaisin ehkä arvostaa ja rakastaa itseäni enemmän, mutta niin ei tapahtunut. En kuitenkaan syytä ketään, koska tiedän että voin muuttua, mutta kaikki on musta itsestäni kiinni. 

Mulla on muitakin ongelmia kuin painoni, mutta koska tämän tasoinen lihavuus uhkaa jo mun terveyttä ja vaikuttaa suuresti muhun itseeni muutenkin mun on pakko muuttua. 

Ei muiden vuoksi, vaan itseni. Se on helvetin vaikeaa tehdä jotain itseni vuoksi, mutta kyllä mä uskon pystyväni siihen, kunhan vaan tarpeeksi yritän. Olisi unelma joskus katsoa oma BMI ja nähdä sanat: normaali paino. 

Amber Riley <3

Ei ole mitään kaunista langanlaihoissa paksu päissä, joita nykyään kutsutaan malleiksi. Laihuus on tiettyyn rajaan asti kaunista ja sitten se menee jo luonnottomaksi. Valitettavasti siitä luonnottomuudesta on nykypäivänä tullut jo normaalia. 

Kunnioittakaa kaiken kokoisia ihmisiä!

xoxo Homopingviini