Hei
Koulu alkoi keskiviikkona 10.8. Lukion kolmas, muttei viimeinen vuosi. En ole varma olenko sanonut tästä täällä blogin puolella, mutta toisin kuin muut ikäiseni, tarkoitukseni on käydä lukio vähän hitaammin oman jaksamisen takia ja valmistua vasta keväällä 2018.
No kuitenkin.. Pyöräilin koulun alueelle, mäkeä alas ja katselin edessä näkyvää rakennusta. Olen tehnyt niin miljoona kertaa aikaisemminkin, mutta silti asiat ovat täysin eri tavalla kuin koskaan ennen. Lukion seinässä komeilee teksti: Pieksämäen lukio.
Miten tämä pääsi tapahtumaan? Kaksi vuotta sitten minut hyväksyttiin Leppävirran lukioon ja viimeiset kaksi vuotta olen siellä opiskellut. Miten päädyinkin yhtäkkiä Pieksämäelle?
Opiskeluni Leppävirran lukiossa ei ole oikein missään vaiheessa sujunut kunnolla ja kurssikertymä on kahden vuoden jälkeen vain 26,5 kurssia, vaikka suositus olisi paljon paljon enemmän. Jopa siihen nähden että käyn neljään vuoteen luku on pieni.
Ajatus lukion vaihdosta syntyi aika nopeasti, varmaan parissa päivässä itse asiassa. En muista tarkkaan mistä idea lähti, mutta aloin viedä sitä nopeasti eteen päin. Kerroin äidilleni ja kysyin hänen mielipidettään asiaan. Olin todella hermostunut ja ahdistunut, koska pelkäsin hänen tyrmäävän idean. Onneksi niin ei kuitenkaan tapahtunut ja hän otti asian todella hyvin. Aloimme vähän miettiä alustavasti asumisjärjestelyjä ja koska lähes koko sukuni asuu Pieksämäen seudulla päädyimme sellaiseen ideaan, että voisin ensialkuun mennä vähäksi aikaa käymään koulua enoni luota käsin. Luulin että asian sopiminen olisi paljon hankalempaa kuin mitä se sittenloppujen lopuksi olikaan ja "muutin" tänne enoni luokse virallisesti tiistaina eli päivä ennen koulun alkua.
Mitä itse koulun vaihtoon tulee, sekin kävi helposti. Soitin Pieksämäen lukion rehtorille, sovimme tapaamisen ja kävin tapaamassa häntä. Kerroin rehellisesti kaiken ja hän oli alusta asti todella mukava ja sanoi että haluaa olla tukenani ja auttaa parhaansa mukaan. Hän halusi vain soittaa äidilleni ja varmistaa, että tämä oli myös 100% takanani ja ajatteli tämän olevan hyvä idea. Sen jälkeen piti käydä hakemassa erotodistus vanhalta lukioltani ja homma oli sillä selvä.
Tavoitteeni tälle vuodelle olisi saada vähintään 20 kurssia suoritetuksi niistä 23 kurssista mitkä valitsimme opon kanssa mulle. Totta kai tähtään 23, mutten ruoski itseäni jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä etten pysty ja joutuisin ottamaan pari kurssia pois.
Olen tavallaan aika ylpeä itsestäni, koska onnistuin jo heti toisena päivänä (eilen) löytämään itselleni uuden kaverin eli en ole aivan tyhjän päällä ja yksin. Alku vaikuttaa siis todella lupaavalta, vaikka huomasin jo eilen että koulun jälkeen olo oli kamalan uupunut ja olisin voinut painua nukkumaan saman tien. Totta kai se vähän alkaa heti huolestuttaa, että entäs jos romahdan tai jotain muuta nyt tässä talven myötä, mutta yritän olla stressaamatta liikaa, kun se ei ainakaan yhtään auta asiaa. Rohkeasti eteen päin, vai mitä?
Kuulen kuinka
kaupungin valot laulaa sulle
Tuulet kuiskaa
kun sinne meet sä jäät
(Nikke Ankara - Ettei nyt vaan sattuis mitään)
-Homopingviini-
